Tunnus;Kirjaus;Kirjaustyyppi;VN-tiedon ryhmä;Päävastuu;Muut ministeriöt;Seurantatieto;Tila;Tekemisen tyyppi;Yhteyshenkilön nimi;Sähköposti;Puhelin (työ)
1;Osakkeista mahdollisesti saatavista myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan kehyssääntöjen mukaan käyttää kehyksen estämättä enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. ;Jatkuvaa toimintaa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit;#20. Liikenne. Kuljetus";VM;LVM;"VM: Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehtiin päätös ohjata valtion varallisuutta nykyistä tuottavampaan käyttöön. Muun muassa valtion osakeomistuksia myydään. Tavoitteena on tulouttaa lisäosakemyynneillä yhteensä 1,1 miljardia euroa v. 2014 ja 2015.

Myyntituloja kohdennetaan kehyssäännön puitteissa kasvupanostuksiin. 

Vuonna 2014 on kertynyt osakkeiden myyntituloja yli 550 milj. eurolla, jolloin kehyssäännön mukaan 150 milj. euroa voidaan käyttää kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. Tällaisista menoista on päätetty sekä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 että hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014.


LVM: LVM selvittää yhteistyössä Liikenneviraston ja alueellisten asiantuntijoiden kanssa tarkoituksenmukaisimmat ja tehokkaimmat toimenpiteet, joilla edistetään kestävää kasvua.";Vihreä;talousarviovalmistelu;budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen;juha.majanen@vm.fi;0295530247
2;Menokehysneuvotteluissa sovittuun 1,9 mrd. euron omaisuuden myyntiin ja siitä saatavien tulojen kohdentumiseen ei tehdä muutoksia.;Jatkuvaa toimintaa;04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;VM;;;Vihreä;talousarviovalmistelu;budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen;juha.majanen@vm.fi;0295530247
3;Hallitus antaa syysistuntokaudella 2014 eduskunnalle riittävät esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha";VM;"OKM;#SM;#STM";"Rakennepolittiinen ohjelma sisältää paljon kuntatalouteen liittyviä VM:n ja STM:n hankkeita. Rakennepoliittista ohjelman toteutumista seurataan toisaalla. 


VM: VM:stä esitellään HE kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain muutoksesta, missä yhteydessä otetaan peruspalvelujen valtionosuuden tasossa huomioon eri ministeriöiden esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi.
Syysistuntokaudella annettavat muut esitykset toteutetaan v. 2016 ja 2017. Julkisen talouden suunnitelman 2016–2019 valmistelussa esitysten vaikutukset huomioidaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa. 

STM: STM:llä on rakennepoliittisessa ohjelmassa useita kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä valmistelussa ja toimeenpanossa.

SM: Sisäministeriö on esittänyt, että pelastuslaitokset jäädyttävät kunta-maksuosuudet vuoden 2014 tasolle vuoteen 2017 saakka. Ansiotasoindeksin nousu otetaan huomioon säästönä, koska sitä vastaavaa korotusta ei tehdä kuntamaksuosuuksiin. Tällä esityksellä katetaan valtioneuvoston rakennepoliittisen päätöksen sisäministeriön vastuulle osoittaman kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskevan osan säästötavoite 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi kuntia pyydetään esittämään tämän lisäksi suunnitellut säästöt. 

";Keltainen;säädösvalmisteluhanke;VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi;Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299
4;Kuntatalouden rahoituskehys sovittaa vuoden 2015 alusta lähtien yhteen kuntatalouden rahoituksen sekä tehtävät ja velvoitteet siten, että rahoitusasema on tasapainossa keskipitkällä aikavälillä.;Jatkuvaa toimintaa;"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha";VM;;VM: Kuntatalouden rahoituskehystä valmistellaan valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka toimikausi päättyy 15.9.2014. Seurataan kuntien omia toimenpiteitä.;Vihreä;muu;VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi;Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299
5;Hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysi-määräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kevään 2013 kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin.;Jatkuvaa toimintaa;"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha";VM;;"VM: Julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvion valmistelussa seurataan ja arvioidaan,  ovatko ministeriöiden esitykset  hallituksen rakennepoliittisen linjauksen mukaisia.

Asetus julkisen talouden suunnitelmasta annettiin 14.2.2014.
";Keltainen;muu;VM/KAO: Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;hannele.savioja@vm.fi, minna.sneck@vm.fi;Savioja: 0295530295, Sneck: 0295530299
6;Sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan suunnitellusti.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#15. Koulutus";STM;OKM;"STM: Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen työryhmä on esittänyt väliraportin vuonna 2010 (STM selvityksiä 2010:19) ja loppuraportin 4.9.2012 (STM raportteja ja muistioita 2012:21). HE on tarkoitus viedä eduskuntaan vuonna 2014. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

OKM:n asettama varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä luovutti raporttinsa ministeriölle 21.3.2014. Työryhmän esitys on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 27.5.2014. Varhaiskasvatusta koskevien säännösten uudistamiselle ei ole osoitettu määrärahaa kehyksessä 2015–2018.

Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista koskeva HE on ollut lausunnolla 15.4.–27.5.2014. Esitys on tarkoitus antaa budjettilakina syysistuntokaudella 2014. Laki tulisi voimaan 1.1.2015.";Vihreä;säädösvalmisteluhanke;hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila;lotta.hameen-anttila@stm.fi;0295163406
7;Hallitus sitoutuu pääministeri Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa tekemään linjaukseen, jonka mukaisesti suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvataan toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus";STM;VM;"STM: Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25.6.2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä. Laki lähetetään lausuntokierrokselle elokuussa 2014 ja lakiesitys tuodaan eduskunnalle syyskaudella 2014. Laki tulee voimaan vuonna 2015 ja uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. STM organisoi ja toimeenpanee sote- ja rahoitusuudistusten kokonaisuuden kansallisen ohjauksen.

VM: Pidemmällä aikavälillä yleisenä tavoitteena on uudistuksen avulla saavuttaa merkittäviä julkisten menojen säästöjä, kun palvelujen järjestäjäkoko kasvaa ja siihen liittyviä tehokkuushyötyjä voidaan saavuttaa.
";Keltainen;säädösvalmisteluhanke;hallitusneuvos Pekka Järvinen;pekka.jarvinen@stm.fi;0295163367
8;Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistukselle asetettu tavoite kestävyysvajeen supistamisesta saavutetaan.;Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus";STM;VM;Hallitus on elokuussa 2014 budjettiriihen yhteydessä päättänyt valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttavan kehysjärjestelmän. VM on asettamassa tähän valmisteluun liittyvän erillisen työryhmän.;Keltainen;muu;yhteyshenkilö selviää työryhmän asettamisen yhteydessä;;
9;Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisen parlamentaarista selvitystyötä jatketaan.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus";STM;VM;STM: Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. Työryhmän toimikausi on 18.3.2014–28.2.2015. STM organisoi ja toimeenpanee sote- ja rahoitusuudistusten kokonaisuuden kansallisen ohjauksen.;Keltainen;muu;hallitusneuvos Päivi Salo;paivi.salo@stm.fi;0295163113
10;Rakennepoliittisten toimien tavoitteena on pidentää työuria ½ vuotta alkupäästä ja 1½ vuotta loppupäästä. Hallitus on sitoutunut edistämään eläkejärjestelmän uudistusta työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta. ;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#14. Työ. Eläke";STM;VM;"STM: Työmarkkinajärjestöt jatkavat neuvotteluja siten, että ratkaisu on valmis syksyllä 2014. 

Työurien pidentämistä tukevat useat valmistelussa olevat toimenpiteet, jotka liittyvät työlainsäädäntöön ja työelämän kehittämiseen. 
";Keltainen;muu;Osastopäällikkö Outi Antila;outi.antila@stm.fi;02951 63164
11;Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke";STM;VM;STM valmistelee lainsäädännön kun ratkaisu saadaan ja VM ja STM ovat arvioineet sen vastaavan rakennepoliittisen päätöksen sisältöä. Lainvalmistelun kannalta ratkaisun takaraja on syyskuussa.;Keltainen;säädösvalmisteluhanke;Osastopäällikkö Outi Antila;outi.antila@stm.fi;02951 63164
12;Hallitus etsii järjestelmällisesti uusia keinoja parantaa Suomen kilpailukykyä, vahvistaa vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätä ostovoimaa ja kotimaista kysyntää, purkaa yritystoiminnan esteitä, edistää työllisyyttä ja tukea korkeatasoista opetusta. Kilpailukykyä tukeva päätöksenteko on suunnitelmallista, ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.;Jatkuvaa toimintaa;06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu;TEM;"MMM;#OKM;#VM;#YM";Eteneminen konkretisoituu jäljempänä tulevissa kohdissa.;Vihreä;;Osastopäällikkö Petri Peltonen;petri.peltonen@tem.fi;+358 29 50 63662
13;Kotimaisen kysynnän, ostovoiman, työllisyyden ja suhdannetilanteen helpottamiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaavat tarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta vuonna 2015 ja jäädytys siirretään vuoteen 2016. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke";VM;;;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;minna.sneck@vm.fi;0295530299
14;Pienituloisten lapsiperheiden tukemiseksi valmistellaan budjettiriiheen mennessä verovähennysjärjestelmän muutokset, joiden kustannusvaikutus on 70 milj. euroa vuositasolla. Veromuutosten valmistelussa huolehditaan, että niiden tulonjakovaikutukset ovat oikeudenmukaiset.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#11. Väestöryhmät. Tasa-arvo";VM;STM;;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Ylitarkastaja Timo Annala p. 02955 30067;minna.sneck@vm.fi;0295530299
15;Yritysten edustusmenojen 50 % vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat";VM;;;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Erityisasiantuntija Tarja Järvinen ;tarja.jarvinen@vm.fi;0295530089
16;Hallitus kokoaa ensi vaalikaudelle tähtäävän yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittavan ehdotuksen. Työssä hyödynnetään aiempia selvitysmiesten raportteja ja keväällä valmistunutta teollisuuspolitiikan linjausta. Tämän työn osana selvitetään pikaisesti kasvun ja työllisyyden kannalta vaikuttavimmat keinot yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, ml. maa- ja metsätalousyritykset.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#07. Maatalous. Eläinlääkintä. Kalatalous;#14. Työ. Eläke";TEM;"MMM;#VM";"TEM: Alustava suunnitelma laadittu. 

Vastuuministeriöt (TEM, VM, MMM) kokoavat ehdotuksen (pitkä lista) toimenpiteistä 31.10.2014 mennessä. Sukupolven¬vaihdosten helpottamisesta erillinen selvitys samalla aikataululla.

Poliittinen käsittely marras-joulukuussa.   

Tarpeet omistajanvaihdospalvelujen kehittämiseksi eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa selvitetään.

VM: Selvitys yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi käytettävistä verotuksellisista keinoista käynnistetään VM:ssä elokuun alkupuolella. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi syyskuun kuluessa.

MMM: MMM asettaa tarvittavat työryhmät, jotka tekevät toimenpide-ehdotukset maatalousyritysten ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi.";Keltainen;muu;teollisuusneuvos Sakari Immonen;sakari.immonen@tem.fi;+358 29 50 63665
17;Yritysrahoituksen pullonkauloja puretaan erityisesti pk-yritysten rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi. Laajennetaan Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Valtioneuvoston sitoumuspäätöstä Finnveran luotto- ja takaustappioiden korvaamisesta muutetaan mahdollistamaan EU:n pk-määritelmää suurempien yritysten rahoittaminen myös tukialueiden ulkopuolella. Uusien rahoitusvaihtoehtojen käyttöönoton lisäksi hallitus varautuu kasvurahastojen riittävän koon turvaamiseen. EU:n alkavalla rakennerahastokaudella erityinen painopiste on pk-yritysten hankkeissa.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat";TEM;;"TEM: Valtioneuvoston sitoumuspäätöksen muutos tehdään alkusyksystä 2014.  

”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” -rakennerahasto-ohjelmalla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä.
";Keltainen;muu;Teollisuusneuvos Sakari Immonen;sakari.immonen@tem.fi;+358 29 50 63665
18;Hallitus vahvistaa taloudellisten ulkosuhteiden ja Team Finland -verkoston käyttöä Suomen talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä sekä pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisessa. Voimavaroja keskitetään erityisesti maihin ja alueisiin, joiden taloudellinen merkitys on kasvamassa. Kaikessa toiminnassa Suomi korostaa yritysvastuun periaatetta.;Jatkuvaa toimintaa;"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#14. Työ. Eläke;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet";VNK;"MMM;#TEM;#UM";"VNK: Team Finland- verkoston ensimmäisen, vuotta 2014 koskevan strategian toimeenpano on edennyt kokonaisuutena hyvin. Kuluneen vuoden aikana on keskitytty erityisesti verkoston toimintatapojen jäsentämiseen sekä alkuvaiheen kannalta välttämättömiin, organisaatioiden toimintaa ja työnjakoa koskeviin uudistuksiin (ml. Finpron uudistus ja konsulttipalvelujen eriyttäminen). Team Finlandin valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut on koottu yhteen ja kokonaisuus julkistettu syyskuussa 2014. Jatkossa tärkeitä painopisteitä ovat mm. kotimaan palvelumallin viimeistely (ml. yhteinen asiakkuuksien hallinta), investointien edistämistä ja maakuvatyötä koskevien toimintojen tehostaminen, palveluja koskeva viestintä sekä koko verkoston osaamisen kehittäminen. 

TEM: Team Finland kokoaa uudella tavalla yhteen valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. TEM-konsernilla on keskeinen rooli Team Finland –toiminnan toteutuksessa. Merkittävin rakenteellinen kehitystoimi on Finpron uudistaminen, jolla luodaan vahva ja uutta kasvua Suomeen tuova julkisia kansainvälistymispalveluja tarjoava toimija.  Team Finland –kasvuohjelman lisärahoituksella tuetaan pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien hankkimista.
Team Finland –palvelut mukaan lukien Finpro-uudistus julkistetaan kokonaisuudessaan syyskuussa 2014.
";Keltainen;muu;Kansainvälisten asioiden neuvos Tuomas Tapio;tuomas.tapio@vnk.fi;0295160190
19;Teollisuuden uudistumisessa biotalous, cleantech sekä digitaalinen liiketoiminta ovat hallituksen painopistealat, joita edistetään erillisessä periaatepäätöksessä sovitun mukaisesti.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka";TEM;"LVM;#MMM;#STM;#YM";"TEM: Biotalouden ja cleantechin kasvua edistetään kahden strategisen ohjelman MSO:n (Metsäalan strategisen ohjelman) ja CSO:n (Cleantechin strategisen ohjelman) johdolla. 

Digitaloudesta valmistellaan Suomen vahvuuksia luotaava linjaus, joka tarkastelee myös palvelualojen menestystekijöitä. TEM-konsernin toimijat, erityisesti Tekes ja VTT, painottavat digimarkkinoiden kyvykkyyksien luomista ohjelmissaan.

Suomi kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijäksi 2050 -selonteko annetaan eduskunnalle syyskuussa 2014.

LVM: VPO: LVM osallistuu oman hallinnonalansa (sekä liikenne että viestintä) toimin digitaalisen liiketoiminnan ja ict:n hyödyntämisen edistämiseen.

YM: YM asetti 29.4.2014 pilottihankkeen Metsä Fibre Oy:n suunnitellun biotuotetehtaan lupamenettelyiden edistämiseksi. Kokemukset hankkeessa syntyvistä sujuvoittamis-toimenpiteistä kootaan ja niitä hyödynnetään muissa lupamenettelyissä.

MMM: Toteutetaan biotalousstrategiaa:
- Toimeenpannaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020.
- Selvitetään vesi- ja kalavaroja ruokana, ravinteina, energiana ja hyvinvointipalveluina hyödyntävän sinisen biotalouden potentiaali ja kehittymisen esteet sekä käynnistetään sinisen biotalouden kehittämisohjelman laatiminen.
- Valmistellaan VN:n periaatepäätös Kansallinen metsästrategia 2025:sta ja aloitetaan ohjelman toimeenpano.
- Toteutetaan uusia biotalouteen liittyviä kehittämishankkeita (esim. biotalousinvestointien raaka-ainehuollon turvaaminen)

STM osallistuu oman hallinnonalansa toimin painopistealueiden liiketoiminta-aloitteiden ja niiden sovellusten kehittämisen tukemiseen, mm. genomitiedon käyttö.";Vihreä;muu;teollisuusneuvos Mika Aalto;mika.aalto@tem.fi;+358 29 50 47267
20;Hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Yritysverotus säilytetään nykyisellään.;Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat";TEM;"VM;#YM";"Työ hallinnollisen taakan keventämiseksi jatkuu. 

TEM: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on arvioinut mahdollisuuksia lupamenettelyjen ja valvonnan keventämiseen sekä asioinnin nopeuttamiseen. Jatkotoimista päätetään myöhemmin.

YM: Lupamenettelyiden sujuvuutta parannetaan syyskuun alussa voimaan tulevalla ympäristönsuojelulailla (527/2014) ja syysistunto-kaudella 2014 annettavalla hallituksen esityksellä ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Annettavalla hallituksen esityksellä kevennetään eräiden lupamenettelyiden kokonaisuutta (ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittely) ja sujuvoitetaan lupien tarkistamisen ja muuttamisen menettelyjä. YM ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat järjestäneet keväällä 2014 aluefoorumeja, joissa toiminnanharjoittajat sekä lupa- ja valvontaviranomaiset ovat yhdessä työstäneet toimintatapoja koskevia ehdotuksia lupamenettelyiden sujuvoittamiseksi. Syksyn aikana päätetään jatkotoimenpiteistä. ";Vihreä;muu;Hallitusneuvos Antti Riivari, ;antti.riivari@tem.fi;+358 29 50 63742
21;Valtion voimalaitosveroa (nk. Windfall-vero) ei oteta käyttöön. Selvitetään veron tuoton korvaamista vaihtoehtoisella ympäristö- tai kulutusverolla. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat";TEM;"VM;#YM";Hallitus on päättänyt, että voimalaitosveroa ei toteuteta. ;Vihreä;muu;teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo;sirkka.vilkamo@tem.fi;+358 29 506 4810
22;Valtiovarainministeriö laatii syksyn 2014 aikana selvityksen maksuperusteiseen arvonlisäveroon siirtymisestä pienten yritysten osalta.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#05. Kauppa. Tullit. Markkinat";VM;YM;;Vihreä;muu;Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;minna.sneck@vm.fi;040 745 2531
23;Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta tarkastellaan erityisesti energiasta ja logistiikasta aiheutuvia kustannuksia. ;Jatkuvaa toimintaa;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";TEM;"LVM;#MMM;#VM";"LVM: 
1) Jatketaan ja kehitetään julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua logistisen tehokkuuden parantamiseksi.
2) Alusten ympäristöinvestointien tukiohjelma, joka luotiin kompensoimaan rikkipäästöjen rajoituksista merikuljetuksille aiheutuvia kustannuksia, päättyy vuoden 2014 lopussa. Tukiohjelman jatkoa harkitaan. 
3) Liikennesektorilla on kaksi voimassa olevaa energiatehokkuussopimusta: joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus (2008–2016) ja tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus (2008–2016). Jos sopimusten kattavuus lähivuosina saadaan riittäväksi, sopimuksilla on mahdollista pienentää sekä liikenteen energiankulutusta että logistiikkakustannuksia. http://www.energiatehokkuussopimuk-set.fi/fi/sopimusalat/liikenne/

Sopimusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana.

TEM: Energiakustannukset pidetään jatkuvassa tarkkailussa, nyt erityisesti parlamentaarisessa energia- ja ilmastokomiteassa.";Vihreä;muu;LVM: ??, TEMin osalta: Teollisuusneuvos Petteri Kuuva;petteri.kuuva@tem.fi;+358 29 506 4819
24;Hallitus käynnistää energiateknologian kehittämishankkeen. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä erillisessä lämmöntuotannossa etsitään ratkaisuja kotimaisten polttoaineiden hakkeen ja turpeen kilpailukyvyn turvaamiseksi suhteessa kivihiileen.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";TEM;"LVM;#MMM;#VM";"TEM: Suomi panostaa energiatutkimukseen suhteellisesti enemmän kuin ilmeisesti mikään muu OECD-maa. Selvitetään pikaisesti energiateknologian kehittämistilanne yhteistyössä ainakin VTT:n, TEKESin ja VNK:n kanssa. Selvitys valmiiksi ennen eduskuntavaaleja.

VM: Turpeen veronkorotus vuoden 2015 alusta perutaan. Tätä koskeva lakiesitys annetaan syksyn 2014 aikana.

MMM: Metsätalouden tukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehdään päätökset pienpuun energiakäyttöä edistävästä tuesta.

Edistetään maaseudun energiayritysten syntymistä ja kehittämistä sekä energiatuotannon innovaatioita mm. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpitein. Tavoitteena kehittää suurten keskistettyjen energialaitosten rinnalla myös kotimaisiin polttoaineisiin perustuvaa hajautettua energiantuotantoa.";Vihreä;;teollisuusneuvos Timo Ritonummi;timo.ritonummi@tem.fi;+358 29 506 4798
25;Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian avulla.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";VNK;"LVM;#MMM;#TEM;#VM;#YM";"TEM: Vähennystavoite on asettumassa 40%:iin. Sopeutumistaakka jäsenvaltioiden kesken jaettaneen edellisen kerran tapaan BKT-perustaisesti, mikä ei vastaa Suomen tavoitteita.

";Vihreä;muu;Apulaisosastopäällikkö Jori Arvonen;jori.arvonen@vnk.fi;0295160320
26;Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa energia- ja ilmastotiekartan 2050 avulla. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";TEM;;TEM: Energia- ja ilmastotiekartan 2050 -valmistelu on loppuvaiheessa ja valmistuu alkusyksystä 2014. ;Vihreä;ohjausasiakirja;teollisuusneuvos Petteri Kuuva;petteri.kuuva@tem.fi;+358 29 506 4819
27;Suomi rakentaa vähähiilistä yhteiskuntaa hallituskaudella hyväksyttävän ilmastolain avulla. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;;"YM: Hallitus antoi 5.6.2014 eduskunnalle esityksen ilmastolaiksi (HE 82/2014, http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+82/2014). 
";Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf;magnus.cederlof@ymparisto.fi;0295250060
28;Suomi kiinnittää erityistä huomiota biomassan energiakäytön turvaamiseen ja sen kehittämiseen.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"19. Energia;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";TEM;MMM;"TEM: Biomassan käytön turvaaminen on keskeinen teema sekä EU-tasolla että kotimaassa. EU:sta ei ainakaan nyt ole tulossa rajoituksia Suomelle tärkeälle biomassaan energiakäytölle. EU-vaikuttaminen jatkuu vahvana.

Uuden rakennerahastokauden ohjelman mukaisesti EAKR:n rahoituksesta 25% tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen.

MMM: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano. 

Metsätalouden tukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehdään päätökset pienpuun energiakäyttöä edistävästä tuesta.

Vaikutetaan EU-politiikkaan biomassojen käytettävyyden varmistamiseksi.";Vihreä;muu;teollisuusjneuvos Päivi Janka;paivi.janka@tem.fi;+358 29 506 4833
29;Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiatuotannon edistämisessä. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"19. Energia;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";TEM;"LVM;#MMM";"TEM: Syksyllä valmistuvan energia- ja ilmastotiekartan pohjalta valmistellaan tarkempi linjaus.

LVM: Fossiiliselle öljylle vaihtoehtoiset käyttövoimat ja öljyriippuvuuden vähentäminen on nostettu liikennesektorilla tärkeäksi tavoitteeksi sekä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (http://www.tem.fi/energia/energia-_ja_ilmastostrategiat/vuoden_2013_strategia) että liikennesektorin omissa strategioissa (http://www.lvm.fi/julkaisu/4373390/liikenteen-ymparistostrategia-2013-2020 
http://www.lvm.fi/julkaisu/4147323/tulevaisuuden-kayttovoimat-liikenteessa-tyoryhman-loppuraportti )
Uusia mahdollisia toimenpiteitä ovat esim. vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfran luominen, liikenteen energiatuki, tuki uusille ajoneuvoteknologioille ja/tai muutokset liikenteen verotukseen. Toimenpiteet tulisi toteuttaa ennen vuotta 2020 (jakeluinfradirektiivin tavoitevuosi)

MMM: Yksi painopistealueista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpanossa on uusiutuvan energiaan ja hajautetun energiantuotantoon liittyvän yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Sähkön pientuotannon työryhmä (TEM) etsii keinoja pienten sähköntuottajien toiminnan ja markkinoillepääsyn helpottamiseen.

Metsätalouden tukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä tehdään päätökset pienpuun energiakäyttöä edistävästä tuesta.";Keltainen;muu;teollisuusneuvos Petteri Kuuva;petteri.kuuva@tem.fi;+358 29 506 4810
30;Hallitus on sitoutunut Kataisen hallituksen tavoitteisiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä. ;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö;YM;MMM;"YM: Vuoden 2014 alkupuoliskolla perustettiin uusia luonnonsuojelualueita Varsinais-Suomeen, Kainuuseen ja Saimaan alueelle. Uusien luonnonsuojelualueiden perustamisprosessi jatkuu syyskaudella. Etelä-Konneveden kansallispuistoa koskeva laki hyväksyttiin kevätkaudella 2014 ja Teijon kansallispuistoa koskeva lakiesitys on eduskunnan käsiteltävänä. Valtioneuvosto hyväksyi 5.6.2014 periaatepäätöksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) jatkamisesta 2014–2025. Ohjelman toteutus on sujunut hyvin ja sitä jatketaan. Soidensuojelun täydennys-ohjelman valmistelu on käynnissä ja ohjelma on tarkoitus viedä valtioneuvostoon alkuvuodesta 2015.

MMM: Toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteet maatalouden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Säädetään Kemera-lain mukaisen ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta vuodesta 2015 eteenpäin osana kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmää.";Vihreä;muu;Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen;ilkka.heikkinen@ymparisto.fi;0295250079
31;Käynnistetään lainsäädäntöhanke, jonka myötä rahankeräykset vapautetaan nykyisenkaltaisesta lupamenettelystä vastaamaan nykypäivän toimintaympäristöä.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha";SM;"TEM;#VM";"SM: Sisäministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisen lainsäädäntöhankkeen elokuussa 2014. Hankkeen toimikausi on 28.8.2014 - 27.2.2015.

VM: Selvitetään joukkorahoituksen suhde rahankeräyslakiin.

";Keltainen;säädösvalmisteluhanke;"SM/Poliisiosasto, ylitarkastaja Jukka Tukia; VM/Rahoitusmarkkinaosasto, neuvotteleva virkamies Aki Kallio ";;"SM, Jukka Tukia, puh. 0295 488 573; VM, Aki Kallio, puh. 029 55 30 477 "
32;Kehysriihessä sovitun kasvu- ja työllisyyspaketin lisäksi hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;VM;"YM: Peruskorjausten käynnistysavustuksen myöntövaltuuden nosto 100 milj. eurosta 140 milj. euroon sisältyy LTAE II/2014:een. Asumis-oikeusasuntojen ja ns. normaalien vuokra-asuntojen kytköksen poistamiseksi MAL-aiesopimuksista muutetaan valtioneuvoston vahvistamaa lainoituksen käyttösuunnitelmaa elokuussa. Muutos huomioidaan MAL-aiesopimusseuduilla (Helsingin, Turun ja Tampereen seudut). ASP-järjestelmän lainarajoja nostetaan ja omavastuukorkoa alennetaan (setus syys-lokakuussa)
ASP-säästämisen aloitusikärajaa nostetaan (HE EKlle lokakuussa)
Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.

";Keltainen;muu;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi;358 295 250 167 
33;Asuntorahaston käytössä olevien instrumenttien käyttöä tehostetaan. Peruskorjauksiin tarkoitetun käynnistys-avustuksen myöntövaltuutus vuodelle 2014 nostetaan 100 milj. eurosta 140 milj. euroon. ASO -asuntojen ja ns. normaalien vuokra-asuntojen tuottamisen kytkös poistetaan MAL -aiesopimuksesta. ASP -järjestelmän ehtoja kehitetään houkuttelevammiksi. Ehtojen yksityiskohdista päätetään budjettiriiheen mennessä. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;VM;"YM: käynnistysavustus, LTA II/2014, toteuteuttu
ASO- ja normaalien vuokra-asuntojen kytkös poistettu, toteutettu.

YM: ASP järjestelmän kehittämisestä laadittu muistio budjettiriiheen,  HE valmisteilla.";Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi;+358 295 250 167 
34;Pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;VM;YM:Toteutettu, budjettiriihi.;Vihreä;muu;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi;+358 295 250 167 
35;Asuntopoliittiseen kokonaisuuteen liittyy rakennusalan toimivan kilpailun varmistaminen.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;VM;YM:Yleisluonteinen tavoite, jatkuvaa toimintaa;Keltainen;muu;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna@angelvuo@ymparisto.fi;+358 295 250 167 
36;Uusi 20-vuotinen korkotukimalli toteutetaan kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Korkotukimallin keskeisimmistä kriteereistä sovitaan erikseen siten, että laki voidaan saada voimaan vuoden 2015 alusta.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";YM;VM;YM: HE lähetetty lausunnolle kesäkuussa (määräaika 18.8.14) ja esitys annetaan budjettilakina 15.9.2014.;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi;+358 295 250 167 
37;Selvitetään, onko tarvetta muuttaa lainsäädäntöä siten, että asuntorahastolla olisi velvollisuus hakemuksesta peruuttaa yleishyödyllisen yhteisön yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeäminen sen jälkeen kun käyttö- ja luovutusrajoitusaika on päättynyt. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat";YM;;"YM: HE osana jo aiemmin valmisteltua yleishyödyllisyys- ja omakustannusvuokra-HEtä annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2014 mahdollisimman pian.
Esitys kytkeytyy kohdan 24 hallituksen esitykseen 20-vuotisesta korkotukimallista ja on annettava eduskunnalle viimeistään samanaikaisesti sen kanssa.
";Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo;liisa.linna-angelvuo@ymparisto.fi;+358 295 250 167 
38;Helsingin seudun suuria infrastruktuurirakennushankkeita tuetaan ja edistetään samalla alueen asuntotuotantoa.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#20. Liikenne. Kuljetus";VM;"LVM;#YM";"VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. Sopimusluonnos tulee hyväksyä kunnissa syyskuun 2014 loppuun mennessä. 

YM: YMn asettama neuvotteluryhmä (YM, LVM, VM, kuntien edustajat) neuvottelee sopimuksen elokuun loppuun mennessä.

LVM: Infrastruktuurin rakennushankkeiden tukemisesta ja edistämisestä on sovittu vuonna 2012 laaditussa valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä MAL-aiesopimuksessa vuosille 2012-2015.";Keltainen;talousarviovalmistelu;Neuvotteleva virkamies Sari Sontag;sari.sontag@vm.fi;0295530181
39;Pisara-radan rahoitusta koskeva selvitys on käynnissä. Selvityksen ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan sopimuksen perusteella hallitus arvioi valtion mahdollisen osallistumisen radan rakentamiseen. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#20. Liikenne. Kuljetus";VM;"LVM;#YM";"VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. Sopimusluonnos tulee hyväksyä kunnissa syyskuun 2014 loppuun mennessä.

Ks. kohta 38

LVM: Rahoitusta koskeva selvitys valmistuu lokakuun 2014 loppuun mennessä. Kts. myös 38";Keltainen;talousarviovalmistelu;Neuvotteleva virkamies Sari Sontag;sari.sontag@vm.fi;0295530181
40;Valtiolla on tonttitarjontaa koskevan sopimuksen perusteella valmius sitoutua osallistumiseen länsimetron rakentamiseen sen suunniteltuun päätepisteeseen, Kivenlahteen saakka siten, että valtion osuus hankkeen kustannuksista on enintään 240 milj. euroa ja tulee maksettavaksi aikaisintaan vuodesta 2017 lähtien.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#20. Liikenne. Kuljetus";VM;"LVM;#YM";VM: Helsingin seudun kuntien kanssa on saavutettu neuvottelutulos kaavoituksen lisäämisestä. Sopimusluonnos tulee hyväksyä kunnissa syyskuun 2014 loppuun mennessä.;Keltainen;talousarviovalmistelu;Neuvotteleva virkamies Sari Sontag;sari.sontag@vm.fi;0295530181
41;Muun kuin Helsingin seudun infrastruktuurirakentamisen osalta hallitus päättää liikennehankkeiden aikaistamisesta ja laajuudesta kehyksen puitteissa syksyn budjettiriihessä. Samalla arvioidaan nopeasti käynnistettävät, työllisyyttä edistävät pienet elinkeinopoliittiset liikennehankkeet sekä perustienpidon tarpeet.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#14. Työ. Eläke;#20. Liikenne. Kuljetus";VM;"LVM;#TEM";;Keltainen;talousarviovalmistelu;budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen;juha.majanen@vm.fi;0295530247
42;Valtio tukee Tampereen kaupunkiraitiotiehanketta osana alueen liikenne-järjestelmän, maankäytön ja tontti-politiikan kehittämistä. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#13. Asuntoasiat;#20. Liikenne. Kuljetus;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö";VM;;;Vihreä;talousarviovalmistelu;Neuvotteleva virkamies Minna Sneck;minna.sneck@vm.fi;0295530299
43;Selvitetään valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin omistaman rakennuttajayhtiön perustamisen tarve ja edellytykset.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus";VM;;;Keltainen;muu;budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen;juha.majanen@vm.fi;0295530247
44;Hallitus vahvistaa toimia perusopetuksen laadun kehittämiseksi tavoitteenaan pysäyttää tutkimuksissa havaittu oppimistulosten lasku.;Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa;15. Koulutus;OKM;;"OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistynyt helmikuussa 2014 Tulevaisuuden peruskoulu – kehittämishake, jonka tavoitteena on selvittää perusopetuksen nykytilaa ja oppimistulosten heikkenemisen syitä, kaventaa tyttöjen ja poikien oppimistuloseroja sekä löytää keinoja oppilaiden kouluviihtyvyyden ja motivaation parantamiseen. 

Hanketta valmistelee kaksi työryhmää, joista toinen keskittyy osaamisen ja oppimisen merkitykseen yhteiskunnan kehityksessä ja toinen oppimismotivaatioon, kouluviihtyvyyteen, opetusjärjestelyihin ja menetelmiin. Työtä koordinoi laajapohjainen ohjausryhmä. 

Esitykset valmistellaan siten, että ne tukevat perusopetuksen opetussuunnitelmatyötä ja niiden käyttöönottoa sekä seuraavan hallitusohjelman valmistelua.  Työryhmien ehdotukset perusopetuksen kehittämiseksi ja mahdolliset hallitusohjelmakirjausesitykset valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä.

Työryhmien työskentelyn lisäksi järjestetään syksyllä 2014 laajapohjainen verkkokysely, jolla halutaan kerätä muun muassa oppilaiden ja heidän huoltajiensa ajatuksia perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Lisäksi perusopetuksen kehittämisen tueksi järjestetään viidestä kuuteen kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea.
";Vihreä;talousarviovalmistelu;Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi;iiris.patosalmi@minedu.fi;0295330250
45;Laajennetaan kielikylpykoulutusta koko Suomen alueella. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;15. Koulutus;OKM;;;Keltainen;muu;Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi;iiris.patosalmi@minedu.fi ;0295330250
46;Oppivelvollisuusiän pidentämistä koskeva uudistus toteutetaan rakennepaketissa, sen toimeenpanolinjauksissa ja kevään 2014 kehyspäätöksessä sovitun mukaisesti, ja siten että sen kustannusvaikutus julkiseen talouteen ei ylitä aiemmin sovittua enimmäismäärää.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus";OKM;VM;VM: Oppivelvollisuuden ulottamista toiselle asteelle ei tässä vaiheessa jatketa.;Punainen;säädösvalmisteluhanke;Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi;iiris.patosalmi@minedu.fi;0295330250
47;Lukion tuntijakoa uudistetaan. ;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;15. Koulutus;OKM;;"OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä antoi ehdotuksensa 17.12.2013 valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi. Työryhmä ehdotti kolmea vaihtoehtoa lukion tuntijaoksi. Ehdotus on ollut lausunnoilla. 
 
Tavoitteena on, että valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallista tavoitteista ja tuntijaosta sekä opetussuunnitelman perusteet voidaan ottaa käyttöön 1.8.2016 lukien.";Vihreä;muu;Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi;iiris.patosalmi@minedu.fi;0295330250
48;Toisen asteen ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen rahoitusta ja rakennetta uudistetaan vuoteen 2017 mennessä.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;15. Koulutus;OKM;;"OKM: Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksen toimeenpanoa varten on asetettu laajapohjainen ohjausryhmä sekä ministeriön virkamiehistä koostuva projektiryhmä huhtikuussa 2014. Ohjaus- ja projektiryhmä valmistelevat rakenteellisen kehittämisen suuntaviivojen ja järjestämislupien myöntämiskriteerejä. Uusien järjestämislupien myöntämiskriteerit on tarkoitus antaa koulutuksen järjestäjille ja oppilaitosten ylläpitäjille tammikuussa 2015. 
Rakenneuudistuksen edellyttämien säädösmuutosten valmistelu on käynnissä ja HE annetaan syksyllä 2014. 

Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. 
Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. 

Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen (2013) mukaisesti lukiokoulutuksessa siirrytään suoritepohjaiseen rahoitukseen. 
Uudistusten valmistelu on käynnistetty. 
  
Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitetään hallitusohjelman mukaisesti turvaten lukiokoulutuksen alueellinen saavutettavuus. 

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusuudistusta valmistellut työryhmä sai työnsä valmiiksi kesäkuussa 2014. OKM on käynnistänyt työryhmän esitysten pohjalta valmistelun opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE annetaan syksyllä 2014.";Vihreä;muu;Neuvotteleva virkamies Iiris Patosalmi;iiris.patosalmi@minedu.fi;0295330250
49;Hallitus vahvistaa sovitusti yliopistojen oman varainhankinnan mahdollisuuksia ja pyrkii varmistamaan tutkimuksen laadullisen kehittämisen mahdollisuudet myös rahoitusjärjestelmään tehtäviin muutoksiin. ;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit";OKM;;"OKM vie valtionvastinrahaan oikeuttavan yliopistojen varainhankinnan periaatteet talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi syyskuussa 2014. TALPO -linjauksen perusteella annetaan yliopistoille ohjeet vastinrahaan oikeuttavan varainkeruuluvan hakemiseksi ja varainkeruun käynnistämiseksi. Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa varainkeruuajan päätyttyä. 

Yliopistojen rahoitusmallissa rahoituskriteereitä muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen siten, että julkaisujen pohjalta määräytyvä rahoitus lasketaan jatkossa julkaisujen laatuun perustuvaa tasoluokitusta hyödyntäen. Asiaan liittyvät asetusmuutokset on hyväksytty kesällä 2014.
";Vihreä;talousarviovalmistelu;Opetusneuvos Jorma Karhu;jorma.karhu@minedu.fi;0295330139
50;Hallitus sopii budjettiriihessä kertaluonteisesta lisäyksestä yliopistojen perusrahoitukseen vuoden 2015 jakamattoman varauksen puitteissa.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha;#15. Koulutus;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit";OKM;;Budjettiriihen yhteydessä on päätetty kertaluoteisesta lisärahoituksesta, joka kompensoi indeksikorotuksen puolittamisen vaikutusta vuonna 2015. OKM kohdentaa kertaluonteisen lisärahoituksen yliopistoille osana vuoden 2015 laskennallisin perustein määräytyvää perusrahoitusta.;Vihreä;talousarviovalmistelu;Opetusneuvos Jorma Karhu;jorma.karhu@minedu.fi;0295330139
51;Hallitus käynnistää keskustelut Senaatti-kiinteistöjen osittain omistamien yliopistokiinteistöjen myymisestä yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille vuonna 2015.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"01. Hallinto. Johtaminen. Henkilöstö;#04. Talous. Verotus. Vakuutus. Raha";VM;OKM;"VM: Valmisteltu toimeksianto Senaatti-kiinteistöille myyntikeskusteluja pohjustavan esiselvityksen (mm. arvomääritykset) toteuttamiseksi. Esiselvityksen valmistumisen tavoiteaikataulu on syksyn 2014 aikana. Esiselvityksen on tarkoitus valmistua 26.9.2014.

OKM osallistuu tarvittaessa VM:n valmisteluvastuulla olevaan keskusteluun valtion osittain omistamien yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden myymiseksi yliopistoille tai muille mahdollisille ostajille.
";Keltainen;muu;budjettineuvos, apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen;juha.majanen@vm.fi;0295530247
52;Digitalisoitumiseen liittyvä teollinen murros edellyttää tietoliikenneinfrastruktuurin ja tulevaisuuden digitaalisiin palveluihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Opetuksen ja oppimisen digitaalista murrosta edistetään voimakkaasti mm. koulutuksen pilviväylän kehittämisen ja käyttöönoton avulla.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#15. Koulutus;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka";VM;"LVM;#OKM;#STM;#TEM";"VM: VM:n kesäkuussa 2014 asettama Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelma luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Sen tarkoituksena on madaltaa kynnystä palvelujen kehittämiseen, mahdollistaa uudenlaisia palveluita sekä vähentää päällekkäistä tekemistä ja kehittämistä. Ohjelmassa kehitetään kansalaisille ja yrityksille palvelunäkymä, jossa he pystyvät katsomaan omia rekisteritietojaan ja käyttämään erilaisia sähköisiä palveluita yhdestä paikasta. 

OKM: OKM luo opetusalan toimijoiden sekä hallinnon käyttöön pilviväyläpalvelun, jonka tavoitteena on helpottaa erilaisten pilvipalveluiden syntymistä, hankintaa ja käyttöönottoa oppimisympäristöissä.

Pilviväylä-projektin tarkoitus on tuottaa järjestelmä, jolla parhaat ja uusimmat opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Lisäksi kehitetään tapoja tukea opettajien omaa opetusmateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille.

Koulutuksen pilviväylä projektin yhteydessä tullaan syksyn 2014 aikana muodostamaan korkeakoulujen ja yrityksen muodostama konsortio jonka tarkoituksena on edistää digitaalisen oppimisen palveluiden ekosysteemin syntymistä. Pilviväylän ensimmäinen pilottiversio valmistuu syyskuussa 2014.

LVM: Osaamisen vahvistaminen on osa ministeriöiden älystrategioiden valmistelua, jota LVM koordinoi. LVM:n omat älystrategiat ovat liikenne-politiikan älystrategia (Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujalle. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle) sekä viestintäpolitiikan osalta KIDE-ohjelma. Näiden strategioiden toteuttaminen on hyvässä vauhdissa ja sitä jatketaan koko hallituskauden.
LVM:n työryhmän ehdotus big data -strategiaksi julkaistaan 8/2014. 
LVM:n on tarkoitus käynnistää pilvipalveluiden edistämiseen tähtäävän strategian valmistelu 2014 aikana. Ks. myös 44.
TEM: Kts. kohta 17.
STM vahvistaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asiakastiedon käyttöä, osaamista sekä digitaalisten palvelujen kehittämistä. Myös sosiaalivakuutusjärjestelmien sähköisten palveluiden laajentamiseen panostetaan edelleen. STM on osallistunut Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia määrittelyyn TEMin ja OKM:n kanssa ja laatinut oman alueensa älypalveluiden strategian. Terveysteknologian hyödyntämiseen ja vientiin panostetaan.";Vihreä;muu;Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä;maria.nikkila@vm.fi;0295530514
53;Julkisten tietovarantojen määrätietoinen avaaminen edistää myös osaltaan avointa tiedettä ja luo mahdollisuuksia uudenlaisen yrittäjyyden ja palveluinnovaatioiden syntymiselle.;Vaikuttavuustavoite, mittari mainittu kirjauksessa;"05. Kauppa. Tullit. Markkinat;#16. Tiede. Tutkimus. Standardit;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka";VM;"LVM;#MMM;#OKM;#STM;#TEM";"VM on asettanut vuonna 2013 avoimen tiedon ohjelman http://www.vm.fi/avointieto. Tietovarantojen avaamisella halutaan uutta liiketoimintaa ja innovaatioita koskevien tavoitteiden lisäksi vahvistaa demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa, tehostaa hallintoa ja monipuolistaa koulutuksen ja tutkimuksen käytettävissä olevia tietoaineistoja.

Tietovarantojen avaaminen valmistellaan vuosittain osana valtiontalouden kehysten ja talousarvion valmistelua. Ministeriöiltä pyydetään suunnitelmat siitä, mitä tietovarantoja hallinnonaloilla avataan ja mitkä ovat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.  Valtionhallinnossa on vuodesta 2011 lähtien avattu merkittäviä tietoaineistoja, kuten paikkatietoja, sää-, ilmasto- ja meridataa ja ilmastomalleja, liikennedataa, Tilastokeskuksen aineistoja, verotietoja (yhteisöverotiedot) ja kulttuuriaineistoja.

Avoimen tiedon ohjelman toimenpiteillä tuetaan tietovarantojen avaamista. Ajankohtaisia toimenpiteitä ovat kansallisen dataportaalin avoindata.fi:n toteutus, julkisen hallinnon suositus avoimen tietoaineiston käyttöluvaksi, tietovarantojen avaamisen vaikutusten arviointi- ja seurantamallin kehittäminen ja julkisen sektorin palvelujen kehittämisalustalla (JulkICTLab) tehtävät avointa dataa hyödyntävät pilotoinnit.

Tavoitteena on, että julkisen hallinnon tietovarannot avataan vaiheittain vuoteen 2018 mennessä. Kun tietovarantojen avaamisesta tulee normaalia hallinnon toimintaa, painottuu jatkossa tiedon hyödyntäminen.

LVM: LVM on toteuttanut hallinnonalalla laadittua suunnitelmaa tietovarantojen avaamiseksi ja toteuttamista jatketaan. Avoimen tiedon hyödyntäminen sisältyy myös 8/2014 julkistettavaan LVM:n big data -strategiaehdotukseen.

MMM: Avoimen tiedon ohjelmaa jatketaan valmistelemalla tehdyn selvityksen pohjalta tietovarantoja koskeva strategia.

STM: Toimialan keskeiset tietovarannot on kartoitettu ja niille on laadittu avoimen datan suunnitelmat. Aineistoja avataan pitkäjänteisesti aina järjestelmien kehittämisen yhteydessä, mikäli tietosuoja tämän mahdollistaa. STM kehittää hallinnonalan tietovarantojen käyttöä ja selvittää tutkimuskäytön laajentamista.

OKM: OKM asetti vuosiksi 2011–2014 Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen (TTA). Vuonna 2014 OKM käynnisti työtä jatkamaan Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen (ATT), jonka toimikausi on 2014–2017. ATT edistää julkisrahoitteisessa tutkimuksessa syntyvien julkaisujen, datan ja menetelmien avoimuutta. Vuonna 2014 hankkeessa käynnistetään selvitykset ja työryhmät, jotka käsittelevät mm. tekijänoikeuskysymyksiä, aineiston pitkäaikaissäilytystä ja analysoivat lähtötilaa sekä luovat tiekartan. 

OKM osallistuu VM:n asettaman PSI-direktiivin (2003/98/EY ja muutos 2013/37/EU) täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän työhön. Työryhmän toimikausi loppuu 31.12.2014. Kyse on julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta. Tietovarantojen avaamisen tavoite sisältyy valtioneuvoston periaatepäätökseen 3.3.2011, julkisen hallinnon ICT-strategiaan ja ICT2015 -työryhmän ehdotuksiin. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tietovarantojen avaamista edistetään digitoimalla kulttuuriperintöaineistoja, yhtenäistämällä metadataa ja avaamalla aineistoja rajapintojen kautta maksuttomina kaikille käyttäjille. Kulttuurisektorin tietovarantojen avaamisessa priorisoidaan kulttuuriympäristön tietovarantoja, esine-, taideteos- ja valokuva-tietovarantoja sekä kirjastojen metatietovarantoja. Avattavia aineistoja käytetään koulutuksessa, tutkimuksessa, yleisessä tiedonsaannissa, kaupallisissa sovelluksissa ja maankäytön prosesseissa. ";Vihreä;muu;Neuvotteleva virkamies Anne Kauhanen-Simanainen;Anne.Kauhanen-Simanainen@vm.fi;0295530043
54;Toimiva kansallinen sähköinen tunnistamisratkaisu toteutetaan.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka;VM;LVM;"VM: 
Valtiovarainministeriö on asettanut toukokuussa 2014 työryhmän valmistelemaan kansallistaen tunnistamisratkaisuatunnistamisratkaisun mallin. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä VM:n ja LVM:n johdolla. 
Tunnistamisratkaisua koskevan mallin ja tarvittavien lainsäädäntömuutosten on tarkoitus valmistua vuoden 2014 lopussa. Työryhmä valmistelee myös sähköisen tunnistamisen kansallisen siirtymäsuunnitelman ja tiekartan vuosille 2015–2019.  

Työryhmän työtä tukee avoin referenssiryhmä, jossa on mukana mm. keskeisiä viranomaisia, finanssisektorin ja elinkeinoelämän organisaatioita. 

LVM: LVM on mukana valmistelemassa tunnistamisratkaisua kansallisen vahvan sähköisen tunnistusmallin valmistelutyöryhmässä (toimikausi 22.5.–31.12.2014).";Keltainen;muu;Neuvotteleva virkamies Markus Rahkola;markus.rahkola@vm.fi;0295530139
55;Hallitus jatkaa kyberstrategian määrätietoista toimeenpanoa. Tavoitteena on, että Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden häiriötilanteiden hallinnassa.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka;#23. Puolustuspolitiikka;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet";PLM;"LVM;#SM;#UM;#VM";"PLM: Kyberturvallisuusstrategia ja sen kansallisen toimeenpano-ohjelman tehokas käynnistäminen ovat keskeisiä keinoja tavoitteen saamiseksi. Hallinnonalat varmistavat riittävän resursoinnin toimeenpano-ohjelman kehittämiskohteisiin ja hallinnonalakohtaiset toimeenpano-ohjelmat käynnistyvät vuonna 2014.

Valtioneuvostolle annetaan alkuvuodesta 2015 ensimmäinen arvio kyberturvallisuuden varautumisen tilasta. Sen kokoaa puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea. Turvallisuuskomitea arvioi sovittujen toimenpiteiden käynnistymistä, toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä luo edellytykset toimenpiteiden ja tarpeiden yhteensovittamiseksi eri toimijoiden kesken. 

Kyberturvallisuusstrategiaa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Päivittämisessä otetaan huomioon syötteitä laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta. Erityisesti viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt sekä tutkimus ja strategian seurantatehtävä tuottavat näitä syötteitä.

SM: Sisäministeriön hallinnonalan toimeenpanosuunnitelman valmistelu on käynnissä ja se on tarkoitus vahvistaa lokakuussa 2014. Tarvittava lisäresursointi arvioidaan samassa yhteydessä.

VM: Valtiovarainministeriön SecICT-hanke kehittää valtion ympärivuorokautista tieto- ja kyberturvallisuuden havainnointi- ja reagointikykyä. Hankkeessa on suunniteltu viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on valtion keskeisiin ICT-ympäristöihin kohdistuvien ja laajavaikutteisten tietoturvatapahtumien ennaltaehkäisy, valvonta, koordinointi ja ohjaus. Toiminto täydentää Kyberturvallisuus-keskuksen toimintaa reagoimalla vakaviin tietoturvallisuusuhkiin. Toiminnon sijoituspaikkaa ja lainsäädännöllisiä tarpeita kartoitetaan parhaillaan.

Salatun tiedonsiirron (SATU) ja hallinnon turvallisuusverkon palveluintegraatiota kehitetään siten, että se mahdollistaa valtion johtamisen kaikissa tilanteissa ja sisältää tarvittavan turvallisen mobiiliratkaisun.

LVM: LVM:n hallinnonalalla strategian mukainen Viestintäviraston kyberturvallisuus-keskuksen toiminta on käynnistynyt. Resurssit keskuksen toiminnalle turvataan. Käynnistetään luottamuksen vahvistamiseen internetissä tähtäävän strategian valmistelu.

UM: Suomi osallistuu myös kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla aktiivisesti kyberturvallisuuden kehittämiseen.";Vihreä;muu;Pentti Olin;pentti.olin@defmin.fi;0295140333
56;Suomea kehitetään kansainväliseksi data-liikennekeskukseksi. Jatkona Itämeren merikaapelia koskevalle päätökselle edistetään aktiivisesti Koillisväylän arktisen merikaapelin rakentamista. Suomeen houkutellaan aktiivisesti konesali-investointeja, jotka jatkossa muodostavat osaamisen ekosysteemin, joka ulottuu konesalien suunnittelusta aina niiden käyttöön ja ylläpitoon.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"06. Elinkeinot. Teollisuus. Kilpailu;#17. Viestintä. Tietoverkot. Tietotekniikka";LVM;"TEM;#VNK";LVM: VNK on ryhtynyt toimenpiteisiin Itämeren merikaapeliyhteyden rakentamiseksi. LVM jatkaa aktiivisia toimia Koillisväylän merikaapeliyhteyden edistämiseksi. LVM panostaa erityisesti konesali-investointien ympärille rakentuvien pilvipalvelukokonaisuuden synnyttämiseen.  ;Keltainen;muu;Liikenneneuvos Petri Jalasto;petri.jalasto@lvm.fi;0295342509
57;"Hallitus jatkaa työtä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta parannetaan työnteon kannattavuuden parantamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. 

";Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke";STM;"OKM;#OM;#SM;#TEM;#UM;#VM;#YM";"STM: STM koordinoi köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemisen kokonaisuutta, johtoryhmänä sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä. Toimenpideohjelmassa on 35 kärkihanketta. Osa niistä on valmistunut ja myös kaikki muut etenevät suunnitellusti. Ohjelman puitteissa on järjestetty korkean tason poikkihallinnollisia seminaareja ja tuotettu arviointiraportteja. Jokaisen hallituskauden aikana valmisteltava perusturvan riittävyyden arviointi valmistuu vuoden 2014 aikana. Ohjelman toimeenpanon puolivälikatsaus valmistunut lokakuussa 2013. Ohjelmalla on omat seurantaindikaattorit. Ohjelmalla on läheinen yhteys EU2020 -strategian kansalliseen toimeenpanoon. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen on myös Suomen rakennerahasto-ohjelman yksi painopistealue kaudella 2014–2020. Useissa RAPO-toimenpiteissä on yhteen sovitettu työtä ja sosiaaliturvaa (RAPO 1.21 Työttömyysturvan suojaosuus, 1.22 Asumistuen suojaosuus, 3.2:3 Aktivointi-suunnitelma, Liite 4 toimeentulotuen alenema).

STM: On asetettu ”Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin” -työryhmä lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteyteen (Suomen Kuntaliitto, THL, VM, STM, VATT, SAK, EK). Työryhmä kehittää lapsivaikutusten arviointia ja valmistelee aineistoa säädösvalmistelun ja päätöksenteon käyttöön. 

";Vihreä;muu;Kehitysjohtaja Marja-Liisa Parjanne;marja-liisa.parjanne@stm.fi;0295163112
58;Hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lieventämiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistymisen ja työllistämisen edellytyksiä parannetaan. Osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#14. Työ. Eläke";STM;"TEM;#VM";"STM: Osana rakennepoliittista ohjelmaa hallitus on tehostanut useita toimia, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä. Osallistavaa sosiaaliturvaa kehittävä työryhmä on asetettu ajalle 31.12.2013–31.12.2014. Työryhmän yhtenä tehtävänä on arvioida pilotoinnin tarvetta ja tarvittaessa käynnistää pilotointi jo työryhmän toimikauden aikana. Työryhmä määritteli väliraportissaan pilotointikriteerit ja on käynnistänyt kuusi kunta- ja kolme järjestö pilottia. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan ohjelmalla. Tavoitteena on ehkäistä työttömien syrjäytymistä, kannustaa osallistumiseen ja samalla lisätä sosiaaliturvan yleistä hyväksyntää yhteiskunnassa.

Kehitetään työikäisillä osallistavaa sosiaaliturvaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen sovittamalla (RAPO -toimenpiteet 1.12, Osatyökykyiset, 1.14 Osallistava sosiaaliturva).

TEM: Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan toteuttamalla pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa ja rakennepoliittisessa ohjelmassa päätetyt toimet. Syyskuussa 2014 annetaan seuraavat hallituksen esitykset:

-HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
- HE TYP-toimintamallin valtakunnallistamiseksi ja lakisääteistämiseksi sekä työmarkkinatuen rahoitusmuutoksen toteuttamiseksi. 
-HE laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Esitys sisältää muutokset palkkatukeen (mm. pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyville).

Rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetun työttömyysasteen alentamistavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia, joista sovitaan budjettiriihessä.

ks. RAPO.liite, rakennetyöttömyys ja siinä esitetyt toimet.";Vihreä;muu;Osastopäällikkö Outi Antila;outi.antila@stm.fi;02951 63164
59;Nuorisotakuun jatkotoimissa painotetaan matalan kynnyksen ja nuorten tarpeista lähtevien palvelujen kehittämistä sekä viranomaisten että muiden toimijoiden yhteistoiminnan kehittämistä. Tavoitteena on palveluiden saumaton yhteensovittaminen ja erityisesti syrjäytymisen tehokas ennaltaehkäisy. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia nuoria tuetaan tehostamalla nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon, perhetyön sekä kuntouttavia palveluja.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke";TEM;"MMM;#OKM;#STM";"TEM: Nuorisotakuutyöryhmä koordinoi toimeenpanoa painottaen hyvien toimintamallien levittämistä alue- ja paikallis-tasolla. 

Valtion ja kuntien (11 kpl) välisissä kokeilusopimuksissa sovitaan kuntien ja TE-toimistojen yhteistyömuodoista. Toimijoiden välistä tiedonkulkua pyritään parantamaan tietosuojan puitteissa.

Lisäksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakaudella 2014–2020 toteutetaan nuorisotakuun toimenpidekokonaisuus (sis. Ohjaamo-toimintamallin).

Tilastoseuranta otetaan käyttöön vuoden 2014 lopulla.

OKM avustaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä vuosittain. Määrärahan korotus nuorisotakuun myötä on mahdollistanut etsivän nuorisotyön nopean laajentumisen. OKM avustaa myös nuorten tieto- ja neuvontatyötä.
Nuorisolaki velvoittaa kuntia perustamaan monialaisia nuorten ohjaus- ja palveluverkostoja. 93% kunnista on perustanut nuorten ohjaus- ja palveluverkoston. OKM seuraa verkostojen toimintaa ja luo edellytyksiä verkostojen väliselle yhteistyölle.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014.

STM: Vuoden 2014 alusta lievennettiin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteereitä.
HE opiskelijoiden oikeudesta vähäiseen opiskeluun sairaslomalla tulee voimaan 1.1.2015.
Valmisteltu Kelan myöntämän nuorten kuntoutusrahan sekä nuorille maksettavan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahan korottamisesta takuueläkkeen tasolle.

MMM: MMM:n hallinnonalalla 4H:n toiminta tukee tavoitetta.";Keltainen;muu;työmarkkinaneuvos Teija Felt;teija.felt@tem.fi;+358 29 50 49080
60;Rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä sovittuja toimia ns. nollasopimuksen käytön rajoittamiseksi, lisätuntien turvaamiseksi osa-aikaisille työntekijöille ja alipalkkauksen ongelmakohtien ratkaisemiseksi jatketaan kolmikantaisessa valmistelussa.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;14. Työ. Eläke;TEM;;"TEM: Työaikalain muutosta kohdistuen ns. nollatyösopimuksien rajoittamiseksi on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Neuvottelut ovat edelleen kesken ja valmistelu jatkuu.

Työntarjoamisvelvollisuutta koskevien säännösten, ml. osa-aikaisten lisätunnit, tarkastelu kokonaisuutena aloitetaan vuoden 2015 alusta.

Työmarkkinajärjestöt käyvät keskinäisiä neuvotteluja työehtosopimuksia, ml. alipalkkaus, koskevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän kehittämisestä. Neuvotteluista odotetaan tuloksia vuoden 2014 loppuun mennessä. Tämän jälkeen arvioidaan ja valmistellaan kolmikantaisesti mahdolliset muutokset lainsäädäntöön.";Keltainen;muu;lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen;susanna.siitonen@tem.fi;+358 29 50 48932
61;Itsensä työllistävien työlainsäädännöllistä asemaa sekä sosiaali- ja eläketurvaa parannetaan sovitusti luovien alojen ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaryhmän esitysten pohjalta. Myös pienyrittäjien asemaa parannetaan.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;#14. Työ. Eläke";TEM;STM;"TEM: TEM selvittää vuoden 2014 loppuun mennessä työttömyysturvalaissa olevan yrittäjämääritelmän kehittämistarpeet.

STM: Luovien alojen ja itsensä työllistävien sosiaaliturvatyöryhmän ehdotusten jatkovalmistelu aloitetaan virkamiestyönä syksyllä 2014.";Keltainen;säädösvalmisteluhanke;teollisuusneuvos Heikki Vesa;heikki.vesa@tem.fi;+358 29 50 63674
62;Ehkäisevän päihdetyön lainsäädännön kehittämistä jatketaan tavoitteena voimaantulo vuonna 2015.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;12. Sosiaali- ja terveysala. Sosiaalivakuutus;STM;;STM:n johdolla on valmisteltu esitys laiksi ehkäisevästä päihdetyöstä. Esitys lähetettiin lausunnolle 3.9.2014. Lausuntoaika päättyy 14.10.2014. Laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alussa.;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Hallitusneuvos Ismo Tuominen;ismo.tuominen@stm.fi;0295163341
63;Hallitus toimii Suomen kansainvälistä asemaa vahvistaen ja huolehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuudesta, ennustettavuudesta ja johdonmukaisuudesta.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet;UM;PLM;"Suomi painottaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeyttä erityisesti uusien instituutioiden käynnistymisen yhteydessä, ml. korkean edustajan nimittäminen sekä Lähi-idän rauhanprosessi ja Iran. Pohjoismaista ulko-, turvallisuus ja puolustuspoliittista yhteistyötä rakennetaan aktiivisesti. Panostetaan monenväliseen yhteistyöhön, erityisesti YK:n puitteissa, jossa kärkiteemoina mm. rauhanvälitys sekä sukupuolten tasa-arvon ja demokratian edistäminen, ja Etyj, jossa Suomella on korkea profiili. Nato-kumppanuudessa on valmistauduttu vähintään nykyisen tason säilyttämiseen muuttuneessa tilanteessa.
";Vihreä;muu;Lähetystöneuvos Ilkka Nordberg ;ilkka.nordberg@formin.fi;0295350536
64;Eroopan turvallisuusjärjestelmä on joutunut Ukrainan tapahtumien myötä koetukselle. Suomi korostaa kansainvälisen oikeuden noudattamisen välttämättömyyttä ja tukee neuvotteluratkaisun etsimistä kriisiin.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"23. Puolustuspolitiikka;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet";UM;PLM;"Kaikilla hallinnonaloilla toteutetaan aktiivisesti tilanteen seurantaa ja arviointia.

Suomi on painottanut EU:n yhtenäisyyttä Ukrainan kriisissä. EU:ssa yhdessä päätetyt, Venäjään suunnatut rajoittavat toimenpiteet Ukrainan tilanteen johdosta sitovat myös Suomea. Samalla Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan Venäjään korkean tason kahdenvälisten keskustelujen kautta. Suomi tukee Ukrainaa kehitysyhteistyövaroin Euroopan Neuvoston ja EBRD:n Ukrainan teknisen avun rahaston kautta. Suomi on tukenut Etyjin monitorointimissiota Ukrainassa rahallisesti ja lähettämällä henkilökuntaa.";Vihreä;muu;Lähetystöneuvos Ilkka Nordberg;ilkka.nordberg@formin.fi;0295350536
65;Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen. ;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;"19. Energia;#21. Ympäristö. Luonto. Alueidenkäyttö;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet";YM;"LVM;#MMM;#TEM;#UM";"YM: Ilmastosopimuksen neuvottelut  
Lähtötilanne/suunnitelmat: Suomi edistää aktiivisesti tavoitteita EU:n ilmastopolitiikan muotoilussa sekä pohjoismaisessa ilmasto-yhteistyössä. Neuvottelujen päätavoitteena on solmia joulukuussa 2015 Pariisissa kattava sopimus, jolla ilmastopäästöjä vähennettäisiin vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesti. 
Aikataulu: 
Seuraava neuvottelukokous järjestetään Bonnissa 20.–25.10.2014. Liman ilmastokokous on 1.–12.12.2014, josta korkean tason osuus 
9.–12.12.2014 Lokakuun EU-neuvoston päätökset 2030 energia- ja ilmastopaketista ovat tärkeitä Liman YK-ilmastokokouksen kannalta.

TEM: Suomi vaikuttaa järjestelmällisesti EU:n toimiin, jotta kattavalla ilmastosopimuksella saadaan kaikki suuret taloudet ja päästäjät sitoutumaan merkittäviin päästövähennyksiin.

LVM: Kansainvälisen liikenteen osalta työ enimmäkseen IMO:ssa ja ICAO:ssa Työ IMO:ssa ja ICAO:ssa jatkuu. Kaikkia maita koskeva ilmastosopimus on tarkoitus saada aikaan vuonna 2015.

UM: Ilmastosopimuksen teollisuusmaaosapuolilla on velvollisuus tukea kehitysmaiden ilmastotoimia ja sopimukseen liittyvää raportointia. Ilmastorahoitus on keskeinen tekijä uuteen ilmastosopimukseen tähtäävissä neuvotteluissa. Suomi tähtää kansallisen ilmastorahoituspanostuksen tason ja tarkoituksenmukaisen kehityksen varmistamiseen vuotta 2020 kohti edettäessä.";Vihreä;muu;Neuvotteleva virkamies Harri Laurikka;harri.laurikka@ymparisto.fi;0295250156
66;YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Post 2015 -kehityspolitiikan valmistelussa Suomi ajaa osana EU:ta tehokkaita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen turvaavia ratkaisuja.;Laaja-alainen tavoite, mittaria ei mainittu;24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet;UM;YM;"UM: Ulkoministeriö koordinoi poikkihallinnollista Vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden kansallista valmistelutyöryhmää, joka valmistelee Suomen kantoja YK:n valmistelu- ja neuvotteluprosessiin. Vuonna 2012 aloitettu työ muuttuu heinä-elokuussa 2014 valmistuneiden avoimen työryhmän ja kestävän kehityksen rahoituksen asiantuntijakomitean raporttien myötä.
 
Suomen kantoja on määritelty EU-ministerivaliokunnassa kesäkuussa 2014. YK:n pääsihteerin raportti sekä EU:n päätelmät loppuvuodesta 2014 ovat seuraavat keskeiset vaiheet Suomen kannanmuodostuksessa. Hallitusten väliset neuvottelut alkanevat YK:ssa loppuvuodesta 2014, tavoitteenaan hyväksyä globaali kehitysagenda vuosille 2015–2030 syyskuussa 2015.";Vihreä;muu;Ulkoasiainneuvos Riitta Resch;riitta.resch@formin.fi;0295351712
67;ILO:n yleissopimus 169 ratifioidaan syksyn aikana edellyttäen, että hallituksessa on saavutettu saamelaismääritelmästä yhteisymmärrys.;Konkreettinen toimenpide, todennettavissa;"03. Oikeus. Lainsäädäntö. Lainvalmistelu;#11. Väestöryhmät. Tasa-arvo;#24. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Kansainväliset suhteet";OM;;OM: Tavoitteena on antaa HE kansainvälisen työjärjestön (ILO) itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta eduskunnalle viimeistään marraskuussa 2014. Esitystä on valmisteltu oikeusministeriössä ja käsitelty saamelaisasioiden ministerityöryhmässä kevään aikana. Ministeriön esityksen lausuntokierros päättyi kesän aikana. Lopullinen esitys tullaan valmistelemaan lausuntojen pohjalta heti alkusyksyllä ja viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi ministeriryhmän käsittelyn jälkeen. Hallitusohjelmassa viitattu saamelaismääritelmä sisältyy lakiin saamelaiskäräjistä. Hallituksen on tarkoitus antaa ILO-sopimuksen ratifioinnin edellyttämä HE saamelaiskäräjälain muuttamisesta alkusyksystä. Lain valmisteluun liittyen saamelaismääritelmästä on saavutettu yksimielisyys saamelaisasioiden ministerityöryhmässä pääministeri Kataisen aikana.  Saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet esityksen kesäkuun lopussa ja ministeriryhmä käy asian läpi vielä kerran syksyn alkupuolella.;Vihreä;säädösvalmisteluhanke;Neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen;camilla.busck-nielsen@om.fi;02951 50278